Sisustusintoa ja -unelmia

Vaikka mieheni ajatteleekin tästä uudesta projektistamme pääosin niin, että tämä on vain rakentamista ja remppaamista, niin minulle tämä on myös todella isosti sisustusmahdollisuuksia. Tietenkin. Jo siitä asti, kun päätimme tehdä tarjouksen talostamme, alkoi päässäni vilistä sisustussuunnitelmia ja -unelmia. Pinterest on ollut aika kovassa käytössä 🙂 Vitsit, että nyt minä saisin toteuttaa itseäni ja niitä suunnitelmia, joita olin jo vuosia pyöritellyt mielessäni, että ”sitten joskus, kun…”

Toki, realismi iski aika pian vasten kasvoja, sillä nythän kaikki rahat menevät remontoimiseen ja ”sisustusrahastoni” hupenee nopeasti esim. erinäisiin lattia- ja seinämateriaaleihin. Tori ja Facebook-myyntiryhmät siis entistäkin kovempaan käyttöön!

Ja minkä ihanan löydön eräältä kanavalta teinkään. Tietenkin tämäkin tapahtui jo ennen kuin olimme edes saaneet avaimia taloomme. En jotenkin yhtään ymmärtänyt, kun kaikki toppuuttelivat minua ja kehottivat nyt edes odottamaan, kunnes saisimme talon käyttöömme. Mutta aikaisemmin jo kerroin, kuinka vaikeaa minun on luopua ajatuksesta, jos olen sen jo istuttanut päähäni. Sain siis päähäni, että nyt pitää löytää sinne jostain huonekaluja ja eritysesti sohva. Muutenhan sitä saattaa tulla tilanne, että jäämme kokonaan ilman. 😀 Siinä sitten etsin ja etsin. Etsin niin, että tuskastuin ja turhauduin satojen sohvien selailemisesta. Mutta sitten Facebookin Marketplacella nousi ilmoitus ihanasta vaaleanharmaasta BoConceptin sohvasta. Sohva oli erittäin hyvänä pidetty ja muutaman vuoden vasta vanha. Usemman tonnin laatusohva oli myynnissä nyt oikein hyvään hintaan. Muutama päivä ilmoituksen bongaamisesta, olin käynyt sen jo katsomassa ja ostamassa. Sohva jäi vielä sijoitukseen, sillä eihän minulla tosiaan ollut edes sitä taloa vielä, minne sohvan viedä. Mutta voi sitä onnea, kun tuntee tehneensä elämänsä kaupat.

Kuvia ihanasta uudesta käytetystä sohvasta – vielä vanhassa osoitteessaan. Kuvaa sohvasta uudessa kodissaan tulee sitten myöhemmin.


Eikä tämä tähän jäänyt. Huonekalujen ostaminen jatkui, kun löysin Ellokselta tarjouksesta ihanan nojatuolin, jonka tiesin heti istuvan uuteen olohuoneeseeni loistavasti. Ostoskoriini löysi tiensä Desto-nojatuoli, jota ei näköjään enää edes saa mustana, vaan ainoastaan tällaisena harmaana. No, sama tuoli, mutta musta. Tämän oston tein aika sokkona, sillä vaikka Elloksessa myydään ihania huonekaluja, ei niitä pääse missään koeistumaan.

Olen yllättynyt siitä, kuinka paljon minua viehättää se, että joudun miettimään pääosin kustannustehokkaita sisustusjuttuja. Se tuo kivasti haastetta tähän, ja on minua lykästänytkin. Tampereen Designtoriltakin tein alkusyksystä upean löydön, kun sain 400 euron valaisimen 40 eurolla…kunnon tarjoushaukka! Yläkerran uuden kylpyhuoneen laatatkin ovat tarjouskamaa pääosin, mutta juuri täydellisiä siihen visioon, mitä minulla uudesta kylppäristä on. Siitä projektista kirjoitan ihan oman jutun, mutta olen niin fiiliksissä näistä suunnittelujutuista – ihanaa, kun saa tehdä just sitä mitä haluaa (toki budetin sallimissa rajoissa).